Kirjoittaja – Janne Jääskeläinen
Klassisen kuvataiteen opiskelu painottuu lähes aina teknisten asioiden, kuten luonnosta piirtämisen, anatomian ja valo- ,väri- sekä materiaaliopin ympärille. Vaikka näissä peruspilareissa olisikin oppimista useammaksi eliniäksi, kattavat ne toisaalta vain käsityötaidon perustan. Se, miten näitä teknisiä taitoja voi luovasti käyttää ja niiden avulla sopivimmin kutakin aihetta tulkita jää usein vähemmälle huomiolle. Pitempään maalanneilta kuuleekin usein, että monien suosima tapa oppimisen jatkamiseksi soveltavammin on tutkia eri maalarimestarien tekniikoita sekä tyylejä ja muita luovia ratkaisuja.
Oli oppimaan halukas taiteilija missä tahansa kehityskaarensa vaiheessa, voi hän käydessään läpi maalaustaiteen historiaa usein löytää tusinoittain ratkaisuja sillä hetkellä itseään askarruttaviin ongelmiin. Monesti taiteilijat tutkivatkin eri aikakausien ja tyylisuuntien huippuina pidettyjä mestareita. On tapana ajatella, että juuri nämä ”ajan testin” läpäisseet taiteilijat, joiden teoksia pidetään arvossa vielä vuosisatojenkin jälkeen ovat juuri ne, joiden töitä tulisikin tutkia. Kuitenkin itseä kiinnostava, tuntemattomampikin taiteilija voi yhtä hyvin säästää meidät paljolta turhautumiselta ja antaa inspiraatiota uusiin lähestymistapoihin ollessamme jumissa omien teostemme kanssa.
Museovierailut, taidekirjojen selailu ja netissä surffailu ovat loistavia tapoja viettää aikaa mestarien parissa. Pintapuolisen tutkiskelun jälkeen on tehokkain tapa monesti kuitenkin kopioida teos, joka itseä kiehtoo tai jossa sen hetkinen haaste omassa työssä on ratkaistu itseä miellyttävällä tavalla. Kopioidessa maalausta syntyy eräänlainen keskustelu teoksen tehneen taiteilijan kanssa ja on kuin itse pääsisi hetkeksi heidän studiolleen oppiin. Kopion toteutukseen vaadittu aika ajaa luonnostaan esittämään uusia kysymyksiä ja tutkimaan teoksen yksityiskohtia perinpohjaisesti. Monesti mielenkiintoisimmat löydökset avautuvat vasta pitemmän työskentelyn aikana.
Aina ei kuitenkaan ehdi kopioimaan kokonaisia teoksia. Valittujen yksityiskohtien kopioiminen onkin monesti helpompi ujuttaa oman työskentelyn lomaan innostamaan ja auttamaan sen hetkisissä pulmissa. Jos taiteilijaa kiinnostavat vaikkapa muotokuvat sekä Caravaggion dramaattinen valaistus voi jostain tämän taulusta kopioida esimerkiksi kaikki kasvot omiksi pienemmiksi tutkielmikseen. Kopion voi myös toteuttaa alkuperäisteoksesta poikkeavalla tekniikalla. Michelangelon muotoa ja viivaa voi opiskella todennäköisesti helpommin luonnoslehtiö sylissä, kuin frescoa maalaamalla.
Toinen, hieman soveltavampi tapa oppia mestareiden töistä on yrittää itse tehdä oma teos tarkasteltavan taiteilijan tyylillä pyrkien ajattelemaan ja tulkitsemaan omaa aihettaan tämän tavoin. Voi esimerkiksi tehdä omakuvan pitäen printtiä mieleisestään John Sargentin muotokuvasta maalaustelineellä ja miettiä, kuinka mestari itse olisi meidät maalannut.
Opiskelulle ja uuden omaksumiselle oman taiteellisen luomisen ohella kannattaa jättää aikaa ja ottaa vastaan kopioinnin monet hyödyt! Joskus kuulee vasta-argumentteja kopiointiharjoituksille tyyliin: ”Jos kopioin toista taiteilijaa, en löydä omaa ääntäni.” Opiskelua kannustamaan voikin auttaa mikä tahansa monista seuraavanhenkisistä sanonnoista: ”Jos kopioit yhtä, olet varas, mutta jos kopioit sataa teet hyvää tutkimusta.” Ei siis kannata pyrkiä tulemaan jo olemassa olleen taiteilijan kopioksi, vaan oppimaan itse kultakin sen, mitä omassa työssään kokee tarvitsevansa. On myös hyvä muistaa, että joskus tarvitsee aikaa käsitelläkseen jo opittua tietoa ja löytääkseen omia ratkaisuja eikä aina tarvitse olla uutta omaksumassa.
Kun altistamme itsemme menneiden aikakausien taiteelle, käsittelipä se sitten samoja aiheita kuin me itse tai kosketti meitä muista syistä ja edustipa se esimerkiksi renessanssia, barokkia tai abstraktia ekspressionismia, osallistumme koko taidehistorian läpi jatkuneeseen kuvataiteen evoluutioon ja vuoropuheluun. Teosten tekniikkaa, aiheita ja historiallista taustaa tutkimalla rikastamme omaa työskentelyämme ja elämäämme käyden samalla dialogia menneen kanssa. Samalla voimme sisustaa omat kotimuseomme itselle mieleisillä maalaustaiteen klassikoilla.
Ateljee Espoo 